Juhannus 2022

Lauantai 25. kesäkuuta 2022

On ollut hyvä sää! Aurinko on paistanut kunnolla. Juhannusseura on tehnyt hyvää ja sama seura tekee hyvää tietenkin myös muulloin kuin vain juhannuksena.

Itse pyöräilin töihin. Sain asiakkaaltani listan päivän työtehtävistä. Siihen kuului muun muassa pyykkien silittaminen, roskien vienti ja lattioiden pesu. Sain kaikki hommat tehtyä tehokkaasti lyhyessä ajassa. Sitten pääsin pyöräilemään takaisin kotiin.

Menin istumaan parvekkeelle syömään ja koneen ääreen. Illemmalla lähdin pelaamaan lentistä rannalle. Oli mukavaa, mutta jalkojeni pettäminen kertoi lihasteni suuresta väsymyksestä. Olinhan päivittäin pyöräillyt työmatkat maanantaista perjantaihin. Kolme peliä 25 pisteeseen astiin jaksoin pelata, kunnes tajusin aloittaessani neljättä peliä, ettei pelaamisesta tule enää mitään, joten lähdin tallustelemaan rautatieasemalle.

Lauantaipäivä alkoi rauhallisissa merkeissä. Heräsin myöhään, mutta myös nukkumaan myöhään, joten eipä siinä. Päiväni alkoi tiskaamisen ja pienen siivouksen merkeissä. Sitten menin parvekkeelle aamupalan kanssa. Luin myös kirjaa siellä ennen äidille lähtöä. Soitin veljelleni ennen kuin lähdin ja eikun menoksi.

Matkalla bussipysäkille – eikä pyörällä menoon, sillä olen ansainnut liikunnattoman päivän, kohtasin pojat, jotka olivat potkaisseet pallon lähelleni. Sanoin, että mä voin heittää pallon. He kiittivät. Mielestäni ihmisen tehtävä on auttaa toisiaan, eikä aina vain kävellä ohi. En ymmärrä sellaista, kun sanotaan: ei toi kuulu meidän työnkuvaan yms vaikka kyse olisi mitä pienemmästä teosta esimerkiksi, kun joku hakee jotain henkilöä ja voisit neuvoa häntä tämän luokse, mutta koska asia ei kuulu sinulle, et avaa suutasi.

Äidillä teimme kaikki, minä ja miehet omia juttujamme. Yksi oli koneella kuten minäkin ja toinen telkan äärellä Bruno-koira seuranaan. Mä kirjoitin yhtä juttua koneella ja sain paljon aikaiseksi. Sitten söin veljeni kanssa ja söimme pullat ja joimme kahvit. Sitten jatkoin kirjoittamista. Veljeni mennessä saunaan, otin kirjan parvekkeelle ja luin sitä siellä. Veljeni tultua saunasta, hengailimme kaikki neljä (koira mukaan lukien) olohuone/parveke sijainnilla. Sitten takaisin veljeni huoneeseen, jossa leikin koiran kanssa. Loikoilin veljeni sängyllä näin rennosti.



Miten oma juhannukseksi vietto on mennyt?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kirjoittaja

Olen Eveliina Mulenga, (synt. 1993). Opiskelen tällä hetkellä sosionomi kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat mielipuuhiani ja usko Jumalaan on minulle tärkeä. Kahvi on lempi energiansaantikeinoni unen jälkeen.

Seuraa Instagramissa